Olen aktivisti, t-paita-aktivisti

Oletko klikkailu- ja tykkäysaktivisti? Tykkäät ja jaat Facebookissa sääliä herättäviä kansalaisjärjestöjen vetoomuksia. Pelaat riisipeliä, jossa jokainen oikea vastaus tuo riisinjyväsen nälkäiseen suuhun. Uudelleentwiittaat uskollisesti Twitterissä - kaikille tusinalle seuraajallesi - vetoomukset allekirjoittaa addressi, joka vastustaa töyhtöhäntäleopardien salametsästystä Timbuktussa?

Ei riitä, sanon minä! Siirry aktivismissasi pykälää korkeammalle tasolle. Osta hyväntekeväisyyspaitoja. Niin minäkin olen tehnyt, kuten huomasin vaatekaappi-inventaarissani.
Olen vaatinut kehittyvien maiden velka-armahdusta (Jubilee-vetoomus vuonna 2000, Kirkon Ulkomaanapu). Olen julistanut, että Murra valta mammonan (Herättäjä-Yhdistys). Olen kysynyt, mitä sinulle kuuluu - oikeasti (Missio Jyväskylä).
Amnestyn kaupasta hankkimani paita vaatii ihmisoikeuksia ja sananvapautta kiinalaisille (niitä myytiin joskus taannoin Kiinassa pidettyjen olympialaisten aikaan).
Paikkani tässä universumissa minulle osoittaa Kansallismuseon musta Museokamaa-paita. Puolangan Pessimistien Hankala akka -paita on vielä hankkimatta.

Uskollisesti olen hankkinut Yhteisvastuukeräyksen paitoja. Yksiltä kirkkopäiviltä, joiden teema oli Pyhä yksinkertaisuus, sain t-paidan. Valitettavasti vain sen jossa luki Pyhä. Mieluummin olisin pysynyt totuudessa ja kuljeskellut pitkin maita ja mantuja Yksinkertainen-paidassa.
Tällä hetkellä paitani selkämys julistaa: Usko hyvän tekemiseen (ensi syksyn seurakuntavaalit).

 
Matkamuistoiksi myytävien t-paitojen tutkailu on joskus avartavaa. En osta I <3 Jokupaikkakunta -tyyppisiä paitoja. Nyt kun Lähi-idässä taas kuohuu ja kohisee, mieleen tulevat Jerusalemin vanhassa kaupungissa nähdyt paidat. Sieltähän minä ostinkin yhden: paidan kuvassa on kolme rauhankyyhkyä. Mistähän nekin pesän löytäisivät näinä aikoina?

Näinkö se Google tekee?

Ja matkan jännitysmomentti: vaihtoehtoja sille, missä sinut kivitetään.