Kansallisperhonen meiltä vielä puuttuukin

Satavuotias Suomi saa kansallisperhosen. Äänestys on parhaillaan käynnissä Tähän astihan meillä on kansallislintu laulujoutsen, -eläin karhu, -kukka kielo, -kala ahven ja -puu rauduskoivu sekä -ruoka ruisleipä.

Kansallisperhoseksi on tarjolla 20 liihottelijaa.
Suruvaippa? Hyvä mollisointuiselle kansalle. Nastakehrääjä lentää poukkoilevasti kevätkesäisessä metsässä. Ihan tulee suomalainen juhannus mieleen. Matarakiitäjä on vähälukuinen – no eihän meitä suomalaisiakaan niin kovin paljoa ole, ja syntyvyys on laskenut.

Loistokultasiivellä ja kirjoverkkoperhosella on suomalaiset elämäntavat: jokaisella perhosella on reviiri, jolla ne jahtaavat toisia perhosia. Koiraat syöksyvät välittömästi kaiken liikkuvan perään mutta palaavat pian asemapaikalleen.



Myös neitoperhosella on hyvät mahdollisuudet: millään muulla ei ole yhtä sinisiä silmiä viininpunaisissa siivissä. Jep, sinisilmäiset suomalaisnaiset.
Keisariperhonen on pois laskuista. Itsenäistymiskahinoissahan meillä hoilattiin, että meitä keisarit ei enää hoivaa. Raakkaisin listalta myös siniritariyökkösen ja ritariperhosen, jotka eivät sovi tasavaltaan. Tilalle nostaisin metalliyökkösen – suomalaisten musiikkimaku! – ja jokusen paksupääperhosiin kuuluvan lajin sekä humalayökkösen. Ja ei kun valitsemaan.

Äänestyksen järjestävät Vuokon Luonnonsuojelusäätiö, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Luonto, Suomen Perhostutkijain Seura ry sekä Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti.
Äänestys on käynnissä 4.6. asti osoitteessa
http://kansallisperhonen.fi/

Voittajaa juhlitaan kesäkuussa.