Mutta niin se taitaa olla. Päivitän Facebookiin näin: Kyllä nolotti huoltoaseman parkkipaikalla, kun kaukosäädinavaimella testasin autoa, että olinko muistanut lukita sen. Huomasin hokevani, että nyt se on auki, nyt se on kii.
Päivitykseni saa 52 tykkääjää ja kiherryttävän kommenttirimpsun.
Turha lienee potkia tutkainta vastaan? Vaikka onhan se toinenkin totuus olemassa: Facebookin ja Twitterin kautta on tehty vallankumouksiakin.
Mutta minä yritän läksyni oppia ja koetan piilottaa oman viestini - tai seurakunnan viestin - pienen huumorinpilkahduksen sisään.
Olet asian (yhdessä) ytimessä. Tänä päivänä monesta suunnasta tulee negaativista viestiä. Kaipaamme naurua, iloittelua ja huumoria. Facebook on täynnä niitä. Siellä saa helposti kissavideolla satojen tykkäyksen, mutta sen sijaan vaikeammat aiheet saavat vain muutaman ihmisen huomion. Toisaalta kannattaa miettiä myös Facebookin sisällä olevia erilaisia tiloja. Oma fb-seinä on oman elämän avaamista ja huumorin viljelyä varten. Ryhmissä voi käydä tietyistä, vaikeistakin asioista pitkiäkin keskusteluja.
VastaaPoistaJa kuten sanoit, oman viestin voi laittaa huumorin sisään. :)
Noiden ryhmien vahvuuden olen kyllä huomannut. Tiedän muutaman diakoniatyön suljetun ryhmän, jotka on tarkoitettu esim. mielenterveyskuntoutujille.
VastaaPoistaLisäksi olen itsekin käynyt pitkiä luottamuksellisia keskusteluja ihan tuikituntemattomien ihmisten kanssa. On puhuttu eroista, sairauksista, nuorten aiheuttamista huolista. Puolin ja toisin raotettu salaisuuksia. Että ei kaikki pelkkää höpinää ;)
Nyt haluaisin näyttää peukkua, mutta onnistuu vain :)
Poista