Kun lapseni olivat pieniä, minä hööpötin heitä joskus. Kerran väitin, että voin katsella heidän uniaan, ne näkyvät muka heidän sänkynsä yläpuolella valkoisella seinällä kuin elokuva. Tai kuin sarjakuvan puhe- tai ajatuskupla.
- Etkä, he sanoivat järkyttyneinä.
- No en pystykään, oikaisin.
Lapseni selvisivät tästä ihan hyvin. Nykyään on niin hyviä lyhytterapioita.
Itseäni jäi kiehtomaan se ajatus, että sitä voisi nähdä toisten unia. Kuulemma Japanissa on keksitty aivojen seuraamisjärjestelmä, joka kertoo, mitkä nukkuvan ihmisen aivonosat ovat olleet aktiiviisia unen aikana. Tänä on jo pieni askel kohti kaverin unensieppausta...
Olen myös innokas sarjakuvien lukija. Tenavat, Asterixit sekä nyrjähtäneet Fingerporit osuvat ja uppoavat. Joskus huvittelen kuvittelemalla, miten keskutelukumppanin pään yläpuolelle ilmestyvät hänen ajatuksensa ajatuskuplassa ennen kuin hän ehtii sanoa mitään. Tai kirjaimellisesti näen lampun syttyvän tai hämmästyksen materialisoituvan kysymysmerkiksi puhekumppanin pään yläpuolelle.
Ja monesti - liian monesti - ajatukset ja ideat jäävät pelkiksi kupliksi. Tuumin mutten siirry tuumasta toimeen.
Puhekupla on myös uusimpia piparimuottejani, joita kerään.
Puhekupla on hieno nimi. Jo se herättää mielenkiinnon ja mielikuvia. Ja onhan nämä blogitekstit vähän niinkuin puhekuplia. Sellaisia sopivan mittaisia tekstejä, jotka mahtuvat hyvin puhekuplaan =) Itse olen huono ja hidas lukemaan, senkin vuoksi tykkään lyhyistä ja napakoista teksteistä.
VastaaPoistaKiitos ;)
VastaaPoistaPuhekupla on onnistunut nimivalinta. Voit kikkailla tulevissa kuva- ja video-osuukissa puhekupla-ajatuksella enemmänkin.
VastaaPoistaIhana nimi sun blogilla! Kuvaa hyvin :)
VastaaPoista