keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Suomalaiset, tuo hiljaisuutta rakastava kansa

Ah, kesäinen viikonloppu, takapiha, puutarhatuoli ja hiljaisuus. Vain linnunlaulu korvissani.



Paitsi että naapuri A aloittaa autonsa imuroinnin ja huudattaa suomi-iskelmää. Kun auto on pesty, on naapuri B:n vuoro ryhtyä samoihin puuhiin mutta paikallisradion kaiuttaman Raatteentien säestyksellä. "Siinä on rajapuomi, jossa lukee: tästä alkaa Suomi."

Kohta naapuri C käynnistää ruohonleikkurin ja puskee sillä voikukat mataliksi. Kun hän lopettelee, on naapuri D:n vuoro nitistää kolmisenttinen ruoho yksisenttiseksi. Sen jälkeen naapuri A on jo levännyt riittävästi auton siistimisen jälkeen ja työntää ruohonleikkurinsa tarvikevajasta ulos.

Kun kaikki viisi naapuria ovat kaanonina leikanneet ruohonsa, on ensimmäinen ehtinyt huomata, että pensaiden alusissa on siistimisen varaa. Ja ei kun ruohotrimmeri käyntiin. PrrRRrrrRRRrrr. Saman huomion tekevät hetken kuluttua loputkin neljä naapuria.

Kun trimmerit hiljenevät, jostain kantautuu sirkkelin vingahduksia. Ja moottorisahan. Moponuoriso pörähtää kioskireissulta kotiin, ja joku isä päättää riemastuttaa perillistään mönkijäajelulla.
Ja en tiennytkään, että noiden naapurien koiran nimi on Perkele. Aina sitä uuttaa oppii ihminen.

Jos lähtisi mökille. Hiljaista järvenrantaa riittää silmänkantamattomiin. Paitsi että joku kurvailee keskellä järveä moottoriveneellä. Ai mutta niitähän on kolme. Kilpaako ne ajavat? Mökkinaapurikin vilkuttelee laituriltaan. Tuntuu tykkäävän teknosta.

Jos lähtisi käymään sukuhaudoilla. Siellä on ainakin hiljaista. Paitsi että äänivallin rikkoo pari hävittäjää, jotka ovat harjoituslennolla. Olihan siitä jo lehdessäkin kerrottu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti