Jukolan uudemmat veljekset sekä Y Ä ja Ö

Aa Bee Cee
Valkotukkaiset Jukolan pojat tankkaavat aakkosia, kuka intopiukena, kuka mitä välii -asenteella. Yhdelle helppoa, toiselle ihan ylitsepääsemätöntä. Opettaja ei ole maailman lempein, eikä häntä ole siunattu suurella empatiasäkillä. Nälkäkin kurnii veljesten vatsassa, kun lukkari ei päästä heitä evästauolle.

Seitsemän veljestä postimerkissä. Härkiä paossa, ei opettajaa.

Yö. Hyvää yötä. Työ. Öljy.
Mustatukkaiset turvapaikanhakijanuoret tankkaavat suomen kielen hankalia äänteitä. Sitä tukkaa heillä kasvaa tuuheasti, se on varmaan yhtä jäykkää ja uhmaa kampaa yhtä tomerasti kuin Jukolan veljesten hiuksisto.
Onneksi meininki on leppoisampaa kuin lukkarinkoulussa. Vapaaehtoinen opettaja näyttää kellotaulua: Mitä kello on? Jokainen joutuu vuorollaan pinnistämään ja pukemaan kellonajan suomenkieliseen asuun.
Mitä sinulle kuuluu? Kiitos, minulle kuuluu hyvää. Mitä sinulle kuuluu.
Kiitos. Minulle ei kuulu hyvää. Minulla on maha kipeä/minulla on nälkä/minulla on flunssa.
Minä olen Muhamad. Minulla on kynä.
Minä olen kynä. Minulla on Muhamad. - Ei sinä et ole kynä, sinulla on kynä.

Sitten pidetään taas yy- ää- ja öösulkeiset.
Yötyöläinen työskentelee öisin. Hyvää työtä.
Ylös - ylhäällä - ylhäältä.
Yyyy. Öööö. Yyööö. Oppilaita alkaa naurattaa, ja opekin kihertää ääneen. Tästä pitäisi saada ääntä ja kuvaa.
Verryttelytauoksi laitan poppikoneeni eli älypuhelimen keskelle pöytää. Se alkaa kaiuttaa Fröbelin Palikoiden Pää olkapää peppu polvet varpaat -laulua. Oppilaiden ilmeistä näkee, että tämä on kuultu joskus ennemminkin.

Opiskelu jatkuu. Pinnistellään, kerrataan, nauretaan. Pöydän takaa yksi oppilas kannustaa minua hauska ilme kasvoillaan: Sinä puhut hyvin suomi.

Minäkin joudun opiskelutehtävän eteen. Erehdyn kysymään, miten sanotaan numerot 1-10 darin kielellä. Pelkäänpä, että ensi lauantaina minua odottaa läksyjen kuulustelu.
Jak - duu - see - chahar - pang - shäsh - häft - häsht - noh - doh.
Duu on helppo, vähän kuin two. Doh on helppo, Homer Simpson sanoo sen usein.

(Niin, ja minä olen sitten apuope. Ope on erikseen.)