sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Turvapaikanhakijakristityn ahdas portti

Lauantaina Helsingissä on mielenosoitus kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden puolesta. Sen järjestää Hätähuuto - Upprop. Sitä ovat järjestämässä Espoon vapaaseurakunnan afganistanilaisten ja iranilaisten turvapaikanhakijoiden parissa tehtävästä työstä vastaava Jaana Koivunen ja muutama muu aktiivi. Lisää taustoja Kirkko & Kaupunki -lehden jutussa. Suosittelen lukemista.
 

Mielenosoitus on monen mielestä - jopa minun - vähän kontroverssi. Joku harmittelee sitä, että kaikki kristilliset toimijat eivät ole siinä mukana. Mutta meillähän on monia seurakuntia, ja niiden välillä eroja toimintamalleissa. Ei anneta sen häiritä!
Joku harmittelee sitä, että tässä puolustetaan vain kristittyjä tai kristinuskoon kääntyneitä - syrjivätkö suomalaiset seurakunnat ja yksittäiset kristityt muslimeja, jotka ovat yhtälailla turvapaikan tarpeessa?
Eivät. Apua ja tukea on seurakunnissa annettu uskontoon ja muuhun vakaumukseen katsomatta.
Jos tämäkin mielenosoitus herättää huomaamaan, että turvapaikanhakijoiden oikeusturva on horjuva ja sattumanvarainen, niin se sataa yhteiseen laariin.




Ja tästä eteenpäin: blogiteksti on sama, jonka olen julkaissut helmikuun alussa. Sisältää hyviä linkkejä.

Taannoin Helsingin Sanomat kertoi, kuinka turvapaikkahakemuksiin ilmestyy valitusvaiheessa tieto kristinuskoon kääntymisestä. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Revon
kommenteista on luettavissa epäilys, että kääntymys ei ole aito. Repo käyttää ilmaisua "uuskristittyinä esiintyvät afgaanit". Mitä ovat uuskristityt? Miten he "esiintyvät"?
Revon kommenti ”enpä muistanutkaan, unohtui ensimmäisessä hakemuksessa mainita tämä lisäsyy” (kristinuskoon kääntymisestä) kuulostaa yhtä halveksuvalta ja yliolkaiselta.

Repo kuvailee, kuinka maahanmuuttovirasto tekee kristinuskoon ja kääntymiseen liittyviä tarkentavia
kysymyksiä, ja päätöksessä tulee arvioida hakijan kertomuksen ja esitettyjen perusteiden uskottavuus.
Kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden ja heidän tukihenkilöidensä mukaan tämä
”uskontokuulustelu” voi kestää tuntikausia. Kysymykset saattavat olla niin vaikeita, että ikänsä
kristinuskon vaikutuspiirissä eläneet suomalaiset eivät osaisi niihin vastata. Jopa luterilaisen kirkon papitovat joutuneet selailemaan Raamattujaan pohtiessaan oikeita vastauksia turvapaikanhakijoille tehtyihin kysymyksiin – klassikko lajissaan on kysymys Matteuksen ja Markuksen evankeliumien ehtoollisoppien eroista. Miten kuulemisissa otetaan huomioon se, että kaikkien ajattelu ei ole kovin käsitteellisellä tasolla?

Kuusi riviä, viisi rivienväliä, jotka Tirsa Forssel täyttää
lukuisilla selityksillä ja poikkeuksilla. Ne vesittävät
hänen lausumansa.



























 Lisäksi Maahanmuuttovirasto voi kävellä kastepappien lausuntojen yli turvapaikanhakijoiden vakaumusta arvioidessaan, huolimatta siitä, että pappi ja seurakunnan muut työntekijät ovat nähneet sen sitoutumisen, jolla kristinuskoon kääntyneet ovat osallistuneet seurakunnan toimintaan, vaikka se on riskialtista.
Tästä kirjoitti Porin Teljän kirkkoherra Kaisa Huhtala julkisessa Facebook-päivityksessään, josta sitten Yleisradio teki jutun,
Korkealle nostettua rimaa hämmästeli myös pastori Jari Rankinen blogissaan Suomen Teologisen Instituutin sivulla.

Revon mukaan kristinuskoon kääntyminen oli vielä viime keväänä Suomessa yleisempi peruste
hakemusten uuteen käsittelyyn kuin muissa Pohjoismaissa. Hän sanoo, että nyt ilmiö on tullut
laajemminkin Pohjoismaihin ja muihin EU-valtioihin. Itse löysin syksyllä 2015 julkaistun lehtijutun, jossa kerrottiin, kuinka uudet turvapaikanhakijat yllättivät Saksan kirkkojen työntekijät kertomalla, että haluavat kasteelle. Ihan uudesta ilmiöstä ei siis ole kyse.

Miedostikin kristittynä ihmisenä minua hävettää tämä Jeesuksen väärinkäyttö. .
Helpompi on kamelin käydä neulansilmästä kuin turvapaikanhakijakristityn läpäistä Maahanmuuttoviraston ahdas portti?

Lopuksi kiitokset arkkipiispa Kari Mäkiselle ja Suomen Pakolaisavun toiminnanjahtaja Annu Lehtiselle,jotka vaativat Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla pakolaispolitiikan uudelleen tarkastelua.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti